Oman elämän personaltreiner....

perjantai 7. helmikuuta 2014

Vuorenkokoiset selkälihakset



Lupasin viimekirjoituksessa että kirjoitan egontunnistamisesta, täytyy kyllä myöntää että empäs kirjoitakkaan.. Ei nyt vain ole sellanen fiilis..Toki mainittakoon senverta että tämä mun ”henkinen herääminen” ei suinkaan ole jäätynyt. Aina vaan mulla on luettavana paljon kirjoja mutta esim Echart Tollen Uusi maa kirjaa ei vain voi lukea samallalailla kun normi romaania. Sitä todellakin pitää pysähtyä välillä ja miettiä että mitä ihmettä tuo oiken tarkoitti. 

Blogini alkuperäinen tarkoitushan oli kertoa omasta painonpudotus prokkisestani. Jossain vaiheessa jopa sitten poistin koko blogin kun oma elämä oli aivan ylösalaisin mutta kun taasen sain elämäni kuntoon niin myös palautin blogin, toki ilman vanhoja kirjoituksia. Nykyään tämä blogi on vain lähinnä höpinää omasta elämästäni ja sen moninaisista vaiheista. Mutta kunten tuolla yhdessä kohtaa lukee, matkalla kohti omia unelmia... Siitä tämä blogi ainakin kertoo.. Olen tullut miettineeksi kun monessa paikassa nykyään lukee että mitä ihmiset katuvat kuolinvuoteella tai että voisitko sulkea silmäsi tyytyväisenä jos tietäisit kuolevasi huomenna. ? Iteasiassa voisin kyllä kuolla huomenna, onnellisena siitä, että olen kyllä saavuttanut todella paljon omassa elämässäni, jos oikeen rupeen miettimään mitä kaikkea pikkutyttönä haavelin. Ihan ensin ajattelin että ei minulla koskaan tule olemaan rahaa niin paljoa että voisin matkustaa. Noh, ihme kyllä sitä on tullut reissattua tässä jo jonkin verran. Suurin haaveenihan oli aikoinaan päästä käymään amerikassa. Ja tottapuhuakseni en ole koskaan tuntenut oloani niin kotona olevaksi kun jenkeissä. Mä vaan niin rakastan sitä paikkaa  <3 Toisekseen, mulla on mitä mahtavin mies rinnallani jonka ansiosta olen saannut tehtyä kaikkea sellaista mitä en koskaan olisi uskonut. Mieheni avulla olen pudottanut painoa, mennyt kuntosalille, juoksulenkille ja tiesvaikka mitä. Muistan kun aikoinaan sanoin että en voi juosta kun yhen valotolpan välin... Juu no nyt olen juossut jo aika monta valotolpan väliä vaikkakaan en ole sitä 10 kilsaa saannut vieläkään rikki. Mulla on myös mitä parhaimmat ”appivanhemmat” , olisihan se aika tunkkaista josei tulis omien appivanhempien kanssa toimeen. Mutta kyllähän sellaisiakin tapauksia löytyy..  Olen myös oppinut näkemään asioissa ne hyvät puolet vaikka kuinka välillä tuntuu että mitää hyvää ei ole. Kyllä sitä vain on, joskus sen vaan huomaan myöhemmin... Myös se julmetun hoikkuuden ihannointi on loppunut. Katsoin kuvaa itsestänä parin vuoden takaa mummoni syntymäpäivillä. Painoin tuolloin vähä reilu 60kg. Jessus, melkoset siimakädet kun olin niin laiha. Nykyään kun painoa on enemmän mutta käsissä on jo jotain lihaksiakin niin ne narut näyttää paljon paremmalta. Ja yksi asia josta olen toooosi ylpee, on se että lopetin tupakan polton ja en lihonnut!! Olen myös oppinut löytämään vaihtoehtoja oman terveyteni kannalle. Siis sen että kun vaihtaa vt ravintosuositukset vhh puolelle niin kummasti kaikki ns hiilareiden tuomat ”sivuoireet” katoaa. On oikeesti tosi jännä kuinka moneen asiaan voi vaikuttaa oikealla ruokavaliolla. Usassa on keinohedelmöitys klinikka josta on raportoitu että moni nainen on tullut raskaaksi vaihtamalla ruokavalion vhh tyyliin. :D Kelatkaa oikeesti!! 

Mutta joo, siinä muutama asia taas... Muistakaa toki että kaikki mikä toimii mulla niin ei välttämättä toimi sulla. :D Toki haluan neuvoa muitakin ihmisiä löytämään paremman olotilan ja oikeastaan tykkään ratkoa erinäköisiä ongelmia mitä ihmisillä on... Sanoinkin eräs päivä ukkokullalle että mikä siinä on kun näen aina kaikkien muiden ongelmat ja osaan etsiä niihin ratkaisut mutta omalla kohdalla tämä ei toimi. Ukko sanoi että kirjoita kirje itelles.. Noh, huomattavasti helpommin aukee ne ongelmat kun tekee noin :)

Mutta sitten taas tähä hetkeen.. Mun selkä on ihan tajuttoman kipee, tuli meinaan reenattua selkä tossa menneenä päivänä ja ihan pikku kikoista näköjään kiinni että kuinka sen tuntuman sinne selkään saa :) Hahaha naurattavaa :) Nyt kyllä varmasti rupee kasvamaan vuoren kokoiset selkälihakset niinkuin otsikossa :D. Olen kyllä vahvasti myös miettinyt siirtymistä tuonne voimapuolelle, penkkipunneruksesta kun on tullut mun uus suosikki liike :) Rusalla olis sali jossa on juuri tuota voimapuolta eikä vuosimaksukaan päätä huimaa.. 60€/ vuosi. No katsotaan.

Mitä ruokiin tulee niin ei ole mitään erikoista tullut kokkailtua, pari päivää vedettiin kermaista lohisoppaa, sitten makkarakeittoa. Salaattia olen muutaman päivän kans mussuttanut. Laitan toki muutaman kuvan tehdyistä ruoista. 

Lohimedalgonki, kasviksia ja salaattia

Kermaista lohisoppaa

Taivaallista karpin tuorepastaa kermaisella broilerkastikkeella





Tälläistä tällä kertaa, hyvää viikonloppua kaikille :)

Ps, kuten kuvasta näkyy, olen hieman päivittämässä blogin ulkoasua joten ei kannata välittää jos se vaihtuu kovinkin usein tässä lähipäivinä :)

Pps laitanpa vielä loppuu oman tavoitekropan kuvan, mahtava Monica Brant




Ja sitten loppujärkytys

Mistä on lähdetty ja mihin on tultu :D

Epätoivoinen yritys kuvata yläkropan lihoja :)

 MORO! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti