Moni on jo kysynyt että vieläkö pidät blogia, juu pidän
mutta en vain ole saanut kirjoitettua pitkään aikaan. Tuntuu tämäkin olevan
aika kausiluonteinen asia. :)
Syksy on mulle usein aikaa, jolloin rupeaa masentamaan,
pimeys ja kylmä ilma, hyi. Ihme kyllä, vielä ei masenna. En sitten tiedä
johtuuko se siitä että olen aloittanut koulun.
Kyllä, musta pitäisi parin vuoden päästä tulla lähihoitaja.
Toki nyt kun on lukenut uutisia niin ei kyllä kamalasti ainakaan tuo
vanhuspuoli kiinnosta, meinaavat tuolla eduskunnassa että 4 hoitajaa 10
asukasta kohti on ihan ok määrä. Sissus, jos tuolla jotain saadaan aikaan niin
hoitajille burnout. Ihan käsittämätöntä mun mielestä! Saisivat itse tulla
kuukaudeksi dementia-osastolle töihin ja sen jälkeen voisivat toisen kuukauden
maata sängyssä paskat housuissa odottaen hoitajaa. Varmasti sen jälkeen ymmärtäisivät,
millaista on olla duunissa muistisairaiden kanssa.
Koulussa ollaan paljon puhuttu nuorten ja vanhusten
asioista ja sanoinkin opettajalle, että mulle on ollut parasta kiitosta
duunissa se, kun eräs mummo, jolla oli dementia edennyt jo niin pitkälle, ettei
tunnistanut omaisiaan jne, sanoi että, sulla on uudet silmälasit. Kelatkaa,
mulla oli ollut kaksi viikkoa uudet rillit, ja kukaan työntekijä ei edes ollut
tätä asiaa huomannut, niin tää mummo sanoi, että sulla on uudet silmälasit. :) Tai kun kutsui mua
tyttärekseen. Tai kun yksi uudenvuoden aatto työparin kanssa vietiin eräs
sotaveteraani oman ruokkisen kustannuksella saunaan. Osastonhoitaja sanoi, että
mitä te nyt teette, että on ruokahetki. Sanottiin että on tärkeämpää tekemistä
kuin syöminen. Pappa pääsi saunaan, ja koska saunan vieressä oli terassi,
otettiin lunta ja tehtiin siitä papalle lumipallo ja annettiin se hänelle käteen
kun istui saunassa. Pappa rupesi itkemään. Ja se hymy mikä papalta tuli, oli
paras kiitos ikinä. :) Ja
tämä saunahetki olikin sitten papan viimeinen , pappa kun nukkui pois pian
tämän jälkeen. Sanoin opettajalle, että jos hoidan vanhuksia ja ihmisiä
ylipäätään niin kuin haluaisin itseäni hoidettavan, en voi tehdä asioita kovin
väärin.
Olen myös miettinyt paljon lapsia. Ja tuntuukin että
kaikille muille se tuntuu olevan kamala ongelma ettei meillä ole ukkon kanssa
lapsia, ollaanhan me kuitenkin oltu parisuhteessa jo yli yhdeksän vuotta.
Tuntuu että se lasten tekeminen on toisille ihan pakkomielle. Onneksi ukko on
niin samoilla linjoilla mun kanssa että ei hätää ;) ukko sanoikin yksi kerta
että, kelaa, jos meillä olis tässä vieä lapsi/lapsia. Eihän meillä olis aikaa
toisillemme ollenkaan. Niinpä! Ehkäpä meidän suhteen salaisuus on juuri se
ettei ole niitä lapsia. Me nautitaan niin paljon toisistamme ettei siihen mahdu
muita. Tarjotaan se koko huomio toisillemme. Jokainen tavallaan. Ja kyllähän
meidän ”salaisuus” on varmasti myös se avoimuus ja rehellisyys.
Tässä kun olen ollut nyt kolme viikkoa yksin kotona, olen ymmärtänyt, kuinka hyvä mun mies on. Niin kiltti ja ajattelevainen. Olen varmasti jo tuhat kertaa tästä maininnut aiemmin, mutta minkäs teen, kun tuollaisen namun oon haaviin saanut. Mikä parasta, ukkokulta tajuaa sen mitä on olla alkoholistin lapsi. Ja onhan tuo vierestä nähnyt, kuinka alkkis kietoo lähimmäiset sormensa ympärille. Myös se kuinka olen kertonut menneisyydestäni ja niistä tunteista mitä koen/ olen kokenut, on auttanut varmasti ymmärtämään mua paremmin. Mies ei koskaan sano että onhan se sun äiti tai isä. Koska en vihaa mitään niin paljoa, kuin tuota lausetta. Mun vanhemmat ei ole ollut mulle vanhempia silloin kun olisi pitänyt olla. Vaikka kuinka ollaan samaa verta ja lihaa, niin ei, se tosiasia ei poistu, että vanhempani valitsi ennemmin alkoholin kun mut.
Vielä yksi asia joka ottaa kupoliin, on se, kuinka toiset
ihmiset itkee facebookin foorumilla, että kuinka sossu on tehnyt väärän
päätöksen ja ottanut lapset huostaa. Vittu, ihan oikeasti, kyylätkää sinne
peiliin!! Huostaanotto on aina, semmonen asia, jota ei tehdä kevein perustein.
Jos lapsesi otetaan huostaan, vika on sun! Riisukaa ne saaterin egot ja
katsokaa kunnolla sinne peiliin. Tää sitten korpee. Toki lastensuojelu lakia on
kiristetty todella paljon sitten 90-luvun, mutta silti. Toki myönnän, että
nykypäivän säädöksillä, olen syyllistynyt lasten kaltoinkohteluun, koska silloin
kun hoidin meidän sukulaisen lapsia, niin annoin kyllä luunapin otsaan, jos eivät uskoneet monesta kehotuksesta
huolimatta. Toki en muuta ”väkivaltaa” käyttänyt lapsia kohtaan. Usein otin ja
kippasin tenavan selälleen lattialle ja rupesin kutittamaan ja sanoin että
uskotko jo ettei noin saa tehdä? Jos
lapset eivät kunnioita vanhempiaan ja hoitajiaan, niin ketä ne sitten
kunnioittaa ??
Nykypäivän nuoriso, varsinkin täällä Helsingissä tuntuu
olevan melkoista. Toissa päivänä olin kaupassa ja sinne tuli kaksi, ehkä noin
14 vuotiasta poikaa ja tällä toisella pojalla joka toinen sana oli vittu. Vittu
sitä, vittu tätä. Meinasin jo kysyä että oletko oppinut uuden sanan, kun sitä
noin ahkerasti viljelet? Lopuksi tälle en voinut muuta kun nauraa :D Laitankin
tähän muutes meidän ryhmätehtävän videon, sopii hyvin tuohon uuden sanan
oppimiseen. Toki kyseessä on 3-4 vuotiaat pojat :D
Tiedän että kaikki eivät tykkää meikän tyylistä ja tavasta
ilmaista asioita ja mielipiteeni ovatkin useasti sellaisia, että moni katsoo
mua kieroon. Viime viikonloppuna olin baarissa kaverin kanssa, ja sanoin
eräälle miehelle, että mä nyt vain olen tälläinen vastavirtaan kulkija, johon
kaverini sanoi, että se on aina ollut. Mies tuumasi että oletko sä vaikea
ihminen? Sanoin että en, mutta mulla on usein eriävät mielipiteet ihmisten
kanssa. :D
Jotta ei taas tulisi fiilis että valitan vain koko ajan,
kerrottakoon että meillä on uusi koti. Muutettiin heinäkuun lopussa. Onneksi
muuttomatka ei ollut kuin 250m. Asuntokaan ei ole isompi kuin edellinen, saati
halvempi, mutta on se huomattavasti parempi kuntoinen. Hiljattain rempattu,
mitä nyt verhokiskot puuttui olkkarista ja makkarista. Niiden asennusta saikin
sitten taas odottaa melkein kolme kuukautta :D Nyt on tiskikone ja laminaattilattiat,
lasitettu partsi ja ihanan iso keittiö. Talossa on ihan huippu hyvä pesutupa,
joten myin mun vanhan pesukoneen pois. Myös saunatilat löytyy kerroksesta 13,
hulppeet näkymät. Me siis asutaan 8 kerroksessa.
Näkymät saunalta |
Heijastuksia parvekelaseissa |
Aamu aurinko |
Näkymää keittiön ikkunasta |
Tämäkin keittiöstä kuvattuna |
Parstilta |
Oli mahtava taivas ennen myrskyä |
Myös auringonlaskun näkee partsilta |
Meillä on vissiin aika hyvä tuuri näiden huonekalujen
kanssa. Ollaan meinaa löydetty, suurin osa meidän tavaroista. Nyt kun
muutettiin, haluttiin pyöreä keittiön pöytä ja oho, se löytyi vanhan kämpän
alakerrasta, päällä oli lappu, että saa ottaa tai menee kaatopaikalle. Halusin
myös kylppäriin semmoisen hyllykön ja kas kummaa, se löytyi nykyisen talon
alakerrasta, samantyylisellä lapulla varustettuna :D
Ja tää on ihan kunnon puuta, ei mikään halppis. Ja ilmaiseksi ;) |
Ja samoin tää oli ilmainen ;) |
Loppuun vielä jaksan mainostaa kananmunia, mähän kun syön
niitä 120 kpl/kk ja ei, kananmunan kole ei vaikuta ihmisen koleen ;) Joten
antakaa mennä, parasta ravintoa ikinä! Tilaa sinäkin siis munasi osoitteesta www.munaeggpress.fi. Nykyään niitä kuskataan jo rovaniemelle asti ;) Nää munat ovat freerange munia, joka tarkoittaa että kanat saa ulkoilla kun haluavat ja syövät niille luontaista ruokaa, ja gmo vapaata rehua. Mikä parasta, kerrankun friidoja maistat, et muita munia enään haluakkaan syödä ;)
Tälläistä tänne, melkoista turhanpäivän höpinää ;)